Ulkoministeri Michael Barnierin mukaan tästä on ranskalaisille erityisesti hyötyä siinä vaiheessa, kun EU liittyy Tähtiliittoon.
“Siinahan köppävät brhitit ovat ‘excuse me’ vaan, kyn thylee myitakin ´ivistynäita ja intälläktyellejä nätioneja, jotkä eivet phyhy britanniaa”, Barnier muotoilee.
Lehden saamien tietojen mukaan yksi syy klingonin valintaan oli se, että ranskan ja klingonin ääntämisasut muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Ranskalaisille kynnys klingonin oppimiseen on huomattavasti esimerkiksi englannin kieltä pienempi.
“Englänti…pyh, sellhäistä rhahvasta m´oukkajhaaritusta. Khyllä öikeässä khielässä on aina jötäin khaunistä.”
Entä häiritseekö ranskalaisia se, että kyseessä on fiktiivinen kieli, jossa ei ole olla-verbiä?
“Hab SoSlI’ Quch! naDevvo’ yIghoS”, kommentoi Barnier.
Lehti ei tavoittanut klingoninkielen kehittäjä Marc Okrandia kommentoimaan ranskalaisten uusinta hullutusta.

Suomenkin kielestä voisi jättää surutta turhat kopulat pois.