“Talvikota on viimeinen suuri historiaan kirjoitettu asia Suomesta. Sen jälkeen on ollut kotarintamalla aika hiljaista”, kertoo kotahistorioitsijaksi tekeytynyt Tony Halme.
Silloisen Neuvostoliiton kotakoneisto oli huomattavasti Suomen vastaavaa suurempi, mutta Suomen kotatoimien tehokkuudesta kertoo se, että määrällisesti ylivertainen vastustaja pysäytettiin suurilta osin puolustusrintamille.
Edes Neuvostoliiton kotapropaganda ei tehonnut kunnolla. Kotahistorioitsijat ovat todistelleet jälkikäteen, että Mainilan laukaukset olivat tekosyy hyökkäykseen. “Joo, ei tuota kieltääkään voi”, Venäjän kotatiedottaja Lenin myöntelee. “Pitihän sitä jotenkin yrittää.”
Myös Venäjä
valmis kotaan
Venäjällä Suomen ehdotus uudesta kodasta on otettu vastaan mielenkiinnolla. “Tällä kertaa olemme valmistautuneet kotaan paremmin. Viimeisten vuosikymmenten aikana kotastrategiat on hiottu kuntoon sisäisillä harjoituskentillämme. Lisäksi kotavammat ovat parantuneet tässä ajassa huomattavasti”, Lenin kertoo. “Kotaorvot ovat kasvaneet aikuisiksi, ja kiinnostuneita jatkokodasta naapuriaan vastaan.”
Suomessa uutinen kodasta on otettu vastaan positiivisessa hengessä. “Viimeksi niiden [neuvostoliittolaisten] löylyttämiseen meni 105 päivää. Nyt päästään varmaan samaan tulokseen alle kuukaudessa”, arvioi suuruudenhullu kotapäällikkö Mannerheim.
“Mistä ihmeen kodasta te puhutte? Jos meinaatte sotaa, niin lapsellista tuollainen”, kommentoi puolestaan Suomen kansa.

Maaliskuu 13th, 2005 at 14:13
Eikös se Kansa juuri jakautunut? Kumpi puoli oli kyseessä vaiko joko ne taas on yhdessä hä?
Maaliskuu 13th, 2005 at 23:15
Haetaankohan mahdollisen jatkokodan aikana ratkaisua ns. “sudden death” -menetelmällä?
Maaliskuu 14th, 2005 at 16:53
Kansan mielipiteeseen voidaan joka tapauksessa kommentoida, että alkusana on cota, ja riippuu vain lausuntatavasta, luetaanko se sota vai kota.
Maaliskuu 21st, 2005 at 15:16
helvetin hyvä. Etenkin: ihan vaan siksi, että päästään taas pätemään”.