Pellonpää kertoi ehtineensä jo odotella. Melleri taas katsoi Pellonpään pitäneen turhaa kiirettä. Sopuun päästiin ja matkaa jatkettiin yhtä jalkaa.
“Matkalla sinne missä baarit auki läpi yön eikä aamua tule. Juopumaan kuunvalosta, itätuulen salakuljettamasta villihampun siitepölystä”, opasti Melleri. Niin lähtivät.
Ja Suomi oli taas hieman ikävämpi paikka.

Toukokuu 14th, 2005 at 8:09
Ihmisellä jolla on elämänkerta, on myös hautakivi, tämänpuoleisen elämän viimeinen kilometripylväs. Mihin mahdetaan Mellerin kivinen nimilappu sijoittaa? Hänen elämäntarinansa on onneksi säilöttynä hautausmaan ulkopuolelle.
Toukokuu 14th, 2005 at 15:04
Minun loistava.
Toukokuu 14th, 2005 at 15:32
Rauha myös Peter Steelen oletetulle sielulle.
Toukokuu 15th, 2005 at 19:15
Rauha takaisin. Oletus olikin väärä.
Toukokuu 19th, 2005 at 16:15
nyt sinne trffeille tuli myös Jukka Kajava.
Toukokuu 19th, 2005 at 22:34
vain hetki.. ohi ennen alkua..
sanaa tai ajatusta…
käytävässä Käpylässä..
siellä meitä korjattiin
minä inva… ja Melleri
mutta Melleri, miten niin täyttä elämää!
no minä jatkan vielä…
ja ymmärään Mellerin sanoin tätä ihanaa elämää…
ihanaa elämää……
Toukokuu 19th, 2005 at 23:55
Olipa hämmentävän hyvä kirjoitus… mykistyin.
Toukokuu 30th, 2005 at 15:10
ensimmainen oli niin hienosti kirjoitettu, etta tippa tuli linssiin. en osaa sanoa muuta kuin olla surumielinen.
ja “ihmiskunta hukkuu omaan paskaansa”… pikkuhiljaa…
Toukokuu 30th, 2005 at 19:55
“Orkka tauolla ja buffetti kiinni…”
Arton Räpsyssä ja Dollyssäkö se Pellonpää sano, näin muistelisin…
Haikean orpo olo kuin orvolla pirulla Kalajoen markkinoilla!