Kategoriat
Kuukausi: lokakuu 2007
(HELSINKI) Maailmanpankin edustajat ilmaisivat tyytymättömyyttään Suomen hallituksen tuoreeseen lisätalousarvioon. Maanantaina Kiasman edustalla järjestettyyn mielenilmaukseen osallistui arviolta seitsemän mielenosoittajaa.
Mielenosoittajein mukaan etenkin kokoomuspuolue nostatti aiemmilla puheillaan liian suuria odotuksia summasta, jolla valtion velkaa aiotaan kuluvalla budjettikaudella lyhentää.
Julkisuudessa on puhuttu miltei kolmen miljardin euron lyhennyksistä ensi vuonna. Tuntuvasti pienemmän summan lisätalousarvioon nuijinut valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ei kuitenkaan myönnä puhuneensa tarkoista summista.
”2,7 miljardia euroa on puhdasta fiktiota. Se on lehdistön keksintö, mutta opposition lokaamiskampanjalla on nyt luotu mielikuvaa, että kokoomus olisi juuri tämän summan luvannut.”
Katainen tähdentää käyttäneensä ainoastaan ilmauksia ”KVVB”, ”kattoo nyt” ja ”merkittävä summa”. Hallitus on budjettiesityksessään varautunut lyhentämään valtion velkaa 30 eurolla. Velan lyhentäminen säästää valtion rahaa korkomenoissa.
Valtiovarainministeriössä tutkitaan myös mahdollisuuksia maksattaa valtion velasta lyhennyksen jälkeen jäljelle jäävät 60 miljardia euroa kunnilla.
Mielenosoittajein mukaan etenkin kokoomuspuolue nostatti aiemmilla puheillaan liian suuria odotuksia summasta, jolla valtion velkaa aiotaan kuluvalla budjettikaudella lyhentää.
Julkisuudessa on puhuttu miltei kolmen miljardin euron lyhennyksistä ensi vuonna. Tuntuvasti pienemmän summan lisätalousarvioon nuijinut valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ei kuitenkaan myönnä puhuneensa tarkoista summista.
”2,7 miljardia euroa on puhdasta fiktiota. Se on lehdistön keksintö, mutta opposition lokaamiskampanjalla on nyt luotu mielikuvaa, että kokoomus olisi juuri tämän summan luvannut.”
Katainen tähdentää käyttäneensä ainoastaan ilmauksia ”KVVB”, ”kattoo nyt” ja ”merkittävä summa”. Hallitus on budjettiesityksessään varautunut lyhentämään valtion velkaa 30 eurolla. Velan lyhentäminen säästää valtion rahaa korkomenoissa.
Valtiovarainministeriössä tutkitaan myös mahdollisuuksia maksattaa valtion velasta lyhennyksen jälkeen jäljelle jäävät 60 miljardia euroa kunnilla.
Kategoriat
Noin seitsemän uutiset torstaina 25.10.2007
Kategoriat
Noin seitsemän uutiset tiistaina 23.10.2007
Kategoriat
Räikkönen sai F1-mestaruuden!
(FIA) Suomen formulatähti Kimi Räikkönen sai tänä vuonna F1-sarjan maailmanmestaruuden. Räikkönen ”kipusi” ykköseksi ”voittamalla” kauden päätös”kisan” Brasiliassa. Räikkösen taivalta tasoittivat tallitoveri Felipe Massan mystiset ”ongelmat” autonsa nopeuden kanssa Räikkösen varikkopysähdyksen aikana sekä täysin ennalta odottamattomat ”hankaluudet” McLarenin Lewis Hamiltonin autossa, joka oli muuten toiminut moitteettomasti läpi koko kauden.
”Olipa todellinen ihme. Ei olis uskonut. Sankaritarina. Legenda-ainesta” totesi FIA-pomo Max Mosley silmää vinkaten.
”Juu ei. Täydellinen sensaatio. Ohhoh ja kas kummaa”, päivitteli puolestaan formulamoguli Bernie Ecclestone sormet ristissä.
Ferrai-talli sai tänä vuonna myös tallien mm-tittelin, jonka se ansaitsi mm. FIA:n kabinetissa ja Ecclestonen ja Mosleyn toimistoissa käydyissä tiukoissa kisoissa. Aiempina kausina kuljettajien maailmanmestaruuden on saanut nykyisin McLarenia edustava Fernando Alonso. Edeltävin kausina palkinto annettiin useimmiten Michael Schumacherille.
Ja nyt ”meillä kaikilla” on taas vähän parempi olla.
”Olipa todellinen ihme. Ei olis uskonut. Sankaritarina. Legenda-ainesta” totesi FIA-pomo Max Mosley silmää vinkaten.
”Juu ei. Täydellinen sensaatio. Ohhoh ja kas kummaa”, päivitteli puolestaan formulamoguli Bernie Ecclestone sormet ristissä.
Ferrai-talli sai tänä vuonna myös tallien mm-tittelin, jonka se ansaitsi mm. FIA:n kabinetissa ja Ecclestonen ja Mosleyn toimistoissa käydyissä tiukoissa kisoissa. Aiempina kausina kuljettajien maailmanmestaruuden on saanut nykyisin McLarenia edustava Fernando Alonso. Edeltävin kausina palkinto annettiin useimmiten Michael Schumacherille.
Ja nyt ”meillä kaikilla” on taas vähän parempi olla.
(RIIHIMÄKI) Kristillisdemokraattien puheenjohtaja [search]Päivi Räsänen[/search] ehdottaa tilapäistä kieltolakia mahdollisen sairaanhoitajien työtaistelun ajaksi.
Räsäsen mukaan alkoholijuomien myynnin ja tarjoilun kieltäminen tulee ottaa harkintaan, että teho- ja ensihoito voidaan turvata sairaanhoitajien joukkoirtisanoutumisten toteutuessa. Vähintään 25 prosenttia järjettömistä palkkavaatimuksista aiheutuu alkoholinkäytöstä, Räsänen kirjoittaa blogissaan. Myös kokoomuksen niin ikään suhteettomien vaalilupausten epäillään olleen seurausta liiallisesta alkoholinkäytöstä.
Terveydenhoitohenkilökuntaa edustava ammattijärjestö Tehy uhkaa joukkoirtisanoutumisilla, jos sairaanhoitajien palkkoja ei nosteta.
Räsäsen mukaan alkoholijuomien myynnin ja tarjoilun kieltäminen tulee ottaa harkintaan, että teho- ja ensihoito voidaan turvata sairaanhoitajien joukkoirtisanoutumisten toteutuessa. Vähintään 25 prosenttia järjettömistä palkkavaatimuksista aiheutuu alkoholinkäytöstä, Räsänen kirjoittaa blogissaan. Myös kokoomuksen niin ikään suhteettomien vaalilupausten epäillään olleen seurausta liiallisesta alkoholinkäytöstä.
Terveydenhoitohenkilökuntaa edustava ammattijärjestö Tehy uhkaa joukkoirtisanoutumisilla, jos sairaanhoitajien palkkoja ei nosteta.
(PORNAINEN) Suomen kielen lautakunta aikoo puuttua kielen sukupuoleen sidottuihin sanoihin ja ilmauksiin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa valmisteilla oleva kannanotto julkaistaan joulukuun alussa Kielikello-lehdessä. Päätöksen pontimena on kielentutkija Kalle Jormanaisen laatima ”Aloite seksistisen kielenkäytön karsimiseksi”.
Lehden haastatteleman tutkijan mukaan monet arkikielen sanat saavat turhaan ikävän feminiinisen sävyn, vaikka ne sisällöltään olisivatkin täysin sukupuolineutraaleja. Hänen mielestään kieli kohtelee miehiä usein syrjivästi ja tekee heidät näkymättömiksi.
Otetaan vaikka sana kokonaisvaltainen, joka saa vahvan merkityksensä nimenomaan siihen piilotetusta feminiinisestä sisällöstä. Emme kovin usein tule ajatelleeksi tällaisia merkityksiä sillä olemme tottuneet niihin, Jormanainen miettii.
Yleisistä arkikielen sanoista pohdittavina ovat esimerkiksi sanat varsinainen, kokonainen, puolinainen, nainen ja tupakka. Tutkijan mukaan suomen kieli on feminiinisyyden kyllästämää ja nainen-loppuisia sanoja on arkikielessäkin kymmeniä, jollei satoja.
Esimerkiksi sana punainen olisi 2000-luvulla jo aika vaihtaa vähemmän seksistiseen muotoon, Jormanainen sanoo ja ehdottaa uudeksi nimeksi yleisesti tunnettua termiä R: 255 G: 0 B: 0.
Myös kansallisuuttamme symboloivan Suomi-neidon käsitteen nykyaikaistaminen on Jormanaisen mukaan työn alla.
Lehden haastatteleman tutkijan mukaan monet arkikielen sanat saavat turhaan ikävän feminiinisen sävyn, vaikka ne sisällöltään olisivatkin täysin sukupuolineutraaleja. Hänen mielestään kieli kohtelee miehiä usein syrjivästi ja tekee heidät näkymättömiksi.
Otetaan vaikka sana kokonaisvaltainen, joka saa vahvan merkityksensä nimenomaan siihen piilotetusta feminiinisestä sisällöstä. Emme kovin usein tule ajatelleeksi tällaisia merkityksiä sillä olemme tottuneet niihin, Jormanainen miettii.
Yleisistä arkikielen sanoista pohdittavina ovat esimerkiksi sanat varsinainen, kokonainen, puolinainen, nainen ja tupakka. Tutkijan mukaan suomen kieli on feminiinisyyden kyllästämää ja nainen-loppuisia sanoja on arkikielessäkin kymmeniä, jollei satoja.
Esimerkiksi sana punainen olisi 2000-luvulla jo aika vaihtaa vähemmän seksistiseen muotoon, Jormanainen sanoo ja ehdottaa uudeksi nimeksi yleisesti tunnettua termiä R: 255 G: 0 B: 0.
Myös kansallisuuttamme symboloivan Suomi-neidon käsitteen nykyaikaistaminen on Jormanaisen mukaan työn alla.