Kategoriat
Kotimaa Talous

Suomen uusi Pisa-strategia: Tehdään muiden maiden lapsista vielä tyhmempiä

(TEMPPELIAUKIO) Suomen heikko kehitys koululaisten taitoja mittaavassa Pisa-selvityksessä on johtamassa nopeisiin muutoksiin opetussuunnitelmissa ja koko maan opetusviennin strategiassa. Luvassa on merkittävä suunnanvaihdos, jolla halutaan turvata maamme kilpailukyky, kertoo opetushallituksen vanhempi kansantribuuni Bro Arbete (krist.).

Apuna käytetään uusimpia teknologisia innovaatioita kuten ns. degeneratiivista tekoälyä.

”Olemme havahtuneet siihen valitettavaan ja ilmeisen väistämättömään kehityskulkuun, että lapsista tulee vuosi vuodelta toinen toistaan tyhmempiä. Yritä siinä kasvattaa bkt:ta kun pikku-Iiro ei tiedä onko kaksi plus kaksi neljä vai Marokon pääkaupunki”, kuvailee Arbete.

Ratkaisu on kuitenkin löytymässä koko yhteiskunnan läpäisevän disruptiivisen koulutusinnovaation myötä. Uusi TYMÄ KOULU -kampanja ei tähtää suomalaislasten osaamistason nostamiseen, mitä pidetään jokseenkin toivottomana projektina, vaan siihen, että verrokit muissa OECD-maissa olisivat vielä meitäkin vitusti tyhmempiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseen meillä on erittäin suuret kyvykkyydet, kehuu Arbete:

”Hanke on monikärkinen. Yksi ensimmäisistä toimenpiteistä on iso tukipaketti suomalaisten Tiktok-poliitikkojen sisältöjen kansainväliseen levitykseen. Tavoitteena on, että jo parin vuoden sisällä Joakim Vigeliuksen ja Ville Merisen kaltaisten kansanedustajien päivityksiä ahmittaisiin innolla kouluissa ympäri Euroopan. Jos niistä ei lapsen polla himmene, niin johan on vittu ihme.”

Käännös- ja vientitukea suunnataan myös Jari Sarasvuon podcasteille, nuorten toimittajien autofiktiivisille romaaneille ja kaupallisten radioiden aamujuontajatiimeille. Muutkin yhteiskunnan toimijat ovat kantamassa kortensa kekoon.

”Pyrimme siihen, että etenkin etujärjestöt ja yrityselämä sekä heidän terävimmät keihäänkärkensä, kuten Mika Ihamuotila ja Juho Romakkaniemi vievät ilosanomaansa monikielisesti ja -kanavaisesti kaikkien eurooppalaislasten korviin. Laskepa sen jälkeen murtolukuja, kretiini virolaiskakara”, Arbete myhäilee.

Opetusalan ammattilaiset muistuttavat, että Suomen tulevaisuuden menestys naapurimaita tyhmistämällä ei ole vain typeryyden ammattilaisten vastuulla, vaan jokainen voi osallistua panoksellaan TYMÄ KOULUn riemumarssiin. Suunnitteilla on muun muassa Wilma-järjestelmän dataan perustuva kansainvälinen portaali, jossa suomalaisvanhemmat pääsevät yhdessä jakamaan parhaat vinkkinsä siihen, miten ihmistaimesta kasvatetaan debiilin portimon tasolla vitkuttava tolvana.

”Suomella on kaikki mahdollisuudet olla kokoaan tyhmempi maailmassa”, Arbete vakuuttaa.

Kampanjan maskottina toimii Sture Fjäder.

Kategoriat
Kotimaa Kulttuuri

Jokakeväiseen Suvivirsi-väittelyyn lopullinen ratkaisu: lapset voivat laulaa Jumalan sijasta ”ruutana”, ”saatana” tai ”Kouvola”

(BANGLADESH) Useita vuosia suomalaisissa kouluissa sekä enimmäkseen mielenhäiriöisten kansoittamissa somekeskusteluissa vellonut väittely perinteisen Suvivirren asemasta on tullut päätökseensä.

Opetushallituksen, Museoviraston, Sibelius-akatemian ja yhden Twitterissä asuvan Jonin muodostaman lautakunnan ratkaisun mukaan kappaleen esittäminen koulujen päätösjuhlissa voi jatkua, mutta jokaiselle koululaiselle annetaan valinnanvaraa sen suhteen, mitä laulaa.

”Pidimme tärkeänä, että hankalaksi koetun ”Jumala”-sanan sijasta jokainen voisi itse päättää, mitä tahoa haluaa lukuvuoden päätteeksi laulullaan kiittää. Olennaista kuitenkin oli, että korvaava sana sopisi sekä Suvivirren alkuperäiseen sanomaan että laulun rytmitykseen ja tavutukseen”, kertoo musiikintutkija Ansio Sidón.

Pitkällisen kulttuurihistoriallisen tutkimustyön ja akustiikan laboratoriossa tehtyjen pilottilaulukokeiden jälkeen lautakunta päätyi rajaamaan vaihtoehdot kolmeen: ruutana, saatana ja Kouvola. Sidónin mukaan sanat kuvastavat syvällisesti niitä eri tunteita, joita Suvivirren esittäminen herättää niin oppilaissa, koulujen henkilökunnassa kuin vanhemmissakin. Eri uskontokuntiin kuuluvat sekä myös uskoa tunnustamattomat voivat löytää niistä arvomaailmaansa sopivan.

”Työ oli pitkäkestoinen ja vaikea, sillä onhan Suvivirsi syvintä suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä yhdessä Tuntemattoman sotilaan suoran itsenäisyyspäivälähetyksen, tappouhkausten lähettelyn ja sydän-verisuonisairauksien kanssa”, hän sanoo.

Päätös on herättänyt kuitenkin arvostelua varsinkin niissä sanomalehtikirjoittajissa, joiden ura on viime vuodet perustunut mielenhäiriöisten kansoittaminen somekeskustelujen synnyttämiseen. Lisäksi lautakunnan ratkaisuun eriävän mielipiteen jättäneen yhden Jonin mukaan mitään ei saa enää sanoa, joten hän ei sanonut eriävässä mielipiteessään mitään.

Uusi moniäänisempi Suvivirsi kaikuu ympäri suomalaisia kouluja taas tulevana viikonloppuna kuin laiho laaksossa.

Kategoriat
Kotimaa

Kalenteriin uusi muistopäivä yli 50 prosentin marginaaliveron uhreille

(KOTONA LEHTISILLÄ) Suomalaiset juhlapäivät saavat joukkoonsa uuden tulokkaan jo tänä vuonna, kun kalenteriin lisätään erityinen marginaaliveron uhrien muistopäivä, jota kehotetaan kaikkien asianmukaisella hartaudella viettämään. Päivää vietetään vuosittain aina kun 50,1 prosenttia vuodesta on kulunut.

”Päivän tarkoituksena on muistuttaa heistä, jotka joutuvat maksamaan lisätuloistaan tipankin yli 50 prosenttia veroja, minkä vuoksi heidän elämästään kaikkinainen ilo on mennyt pois, eikä uusien palkankorotusten vastaanottoon ole enää minkäänlaista kannustinta, rintaan pistää, sukat haisee ja muutenkin harmittaa”, kertoo juhlapäivätoimikunnan pääsihteeri Niklas Fyrkfinns.

Muistopäivä on yleinen liputuspäivä, ja sen kunniaksi soitetaan surumielistä viulumusiikkia ULA-taajuuksilla.

Juhlapäiväpäätöksen perusteluissa huomautetaan, miten kansainvälisessäkin katsannossa hälyttävän vähäiselle huomiolle ovat jääneet ne suomalaiset yrityspäättäjät ja muut hyvätuloiset, jotka jo kauan ovat hiljaa ja mukisematta kantaneet yli 50 prosentin marginaaliveron raskasta taakkaa sekä samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia ja vähävaraisten tulonsiirtoja napolilaistyyliin leikatuilla harteillaan.

”Liki kuoliaaksi marginaaliverotettujen asemaan eivät ole puuttuneet edes ihmisoikeusjärjestöt, jotka muuten niin mielellään esiintyvät kaltoinkohdeltujen puolustajina. Heidän motiivejaan olla puuttumatta tähän räikeään epäkohtaan voi vain arvailla”, Fyrkfinns suree. Hän kertoo koskettavan tositarinan ystävästään Terosta, jonka 1000 euron palkankorotuksesta jäi käteen vain 498 euroa. Tero ei koskaan toipunut menetyksestä ja joutuu nyt lepuuttamaan runneltua mieltään Portugalissa.

Fyrkfinnsin mukaan uusi juhlapäivä antaa viimein äänen äänettömille, mutta varsinainen työ sorretun kansanryhmän oikeuksien puolesta on vasta alussa. Toimikunnan mukaan jatkossa esimerkiksi kaiken verovarojen käytön yhteydessä pitäisi erikseen tunnustaa marginaaliverotettujen korvaamaton rooli angloamerikkalaisen niin kutsutun land acknowledgement -tavan mukaisesti.

”Luotamme että tuleva porvarihallitus paikkaa sen, mikä edelliseltä vihervasemmistolaiselta porukalta jäi tekemättä, ja vaalirahoitusilmoitusten perusteella muuten syytä olisi”, Fyrkfinns toivoo.

Kategoriat
Politiikka Talous

Somevaikuttaja moittii Laukon kartanon torpparien vaatimuksia taksvärkkipäivien vähentämisestä

(TOTTIJÄRVI) Laukon kartanon torpparien kiistanalainen vaatimus taksvärkkipäiviensä ja työaikansa vähentämisestä saa rajun tyrmäyksen elinkeinoelämän järjestöiltä sekä somevaikuttajilta. Torpparit vetosivat tällä viikolla kartanon paroniin, jotta työpäivien kesto rajattaisiin kesällä kymmeneen tuntiin ja talvella seitsemään.

”Miksi kymmenen tunnin työpäivä ei. Oo. Hyvä asia. Työvoimapulan takia väkeä ei riitä töihin muutenkaan. Ei sovi kaikille aloille. Työtahti voisi kiristyä”, tyrmää tunnettu somevaikuttaja Merja Mähkä (kaupallinen yhteistyö: kruununvouti) Instagram-videollaan.

Hän ehdottaa paremmaksi ratkaisuksi torpparikysymykseen tavoitteellista sijoittamista ja säästämistä. Esimerkiksi osakesäästötilin avulla tavoitteellisesta sijoittamisesta ja kansankapitalismista on tullut mahdollista ihan jokaiselle.

Vaikka jemmassa ei olisikaan kymmeniä tuhansia euroja, voi silti yhä vaurastua. Jos esimerkiksi sijoittaa palkastaan joka kuukausi kaikenlaisille sijoittajille sopiviin indeksirahastoihin, niiden arvosta voi pahimmillaankin kadota noin puolet”, Mähkä pohtii.

Osakepuolelta hän suosittelee torppareille Laukon maita laajemminkin esimerkiksi konepajayhtiöitä. Esimerkiksi Valmetissa tapahtuu koko ajan oikeita ja hyviä asioita ihan oppikirjan mukaisesti, hän vinkkaa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää torpparien vaatimuksia ylimitoitettuina. Etujärjestö ei pidä millään tasolla realistisena, että suomalaisten työaikaa lyhennettäisiin. Päinvastoin.

”Suomessa on tärkeämpää pikemminkin saada työtunteja lisättyä”, sanoo järjestön edustaja August Viljelm Vikström.

Kategoriat
Kotimaa Talous

Enemmistö suomalaisista kannattaa työperäistä maahanmuuttoa, joka menisi aina illaksi takaisin sinne mistä tulikin

(ABU GARCIA GHRAIB) Valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että heikentyvän huoltosuhteen ja pienenevien ikäluokkien tuomia haasteita valtiontaloudelle paikattaisiin työperäisen maahanmuuton avulla. Erityisen positiivisesti yli puoluerajojen suhtaudutaan sellaiseen työperäiseen maahanmuuttoon, joka koostuu syntyperäisistä suomalaisista, jotka ovat asuneet maassa koko ikänsä. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston korrelaatio- ja kasuaalitutkimuksen huippuyksikön selvityksestä.

”Suosituin työperäisen maahanmuuton muoto oli tosiaankin tämä ’Menkää pois’ -nimellä kutsumamme skenaario, mutta kannatusta keräsi myös malli, jossa aamuisin eräs Ahmed tulisi maahan tekemään noin 40 000 ihmisen työpanoksen ja menisi illaksi takaisin sinne mistä tulikin. Myös tätä ns. Woltti-skenaariota kansalaisten enemmistö piti tavoittelemisen arvoisena”, kertoo huippuyksikön tutkimusprofessori Juhana Brandfilt.

Selvityksen mukaan vähintään 80 prosenttia vastaajista oli vähintään melko samaa mieltä väitteestä, että ”työperäinen maahanmuutto voi olla tarpeen, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut voidaan tulevaisuudessakin säilyttää edes valkoiselle miehelle”. Brandfiltin mukaan Suomessa vallitseekin selvä konsensus siitä, että niiden muiden pitäisi tehdä enemmän tämänhetkisen elintasomme ylläpitämiseksi.

Tuleeko maahanmuuton varjolla Suomeen ihmisiä ulkomailta?

Työperäinen maahanmuutto ei kuitenkaan ole ongelmattomaksi koettu keino. Moni vastaajista epäili, että työperäisestä maahanmuutosta voisi seurata ilmiö, jossa ulkomailta muuttaa ihmisiä Suomeen. Tätä ei pidetty tavoittelemisen arvoisena tulevaisuudennäkymänä. Sen sijaan esimerkiksi polttoaineveron alentamista pidettiin varsinkin miesvastaajien keskuudessa hyvin suositeltavana työperäisenä maahanmuuttona.

Brandfiltin mukaan suomalaisista voidaankin selvityksen perusteella tunnistaa erilaisia profiileja, joiden suhtautuminen ja asenteet työperäiseen maahanmuuttoon vaihtelevat selvästi.

”Esimerkiksi oikeistolaisiksi itsensä lukevien miesten joukossa yleisin profiili on ’rationaalinen ja kriittinen talousajattelija’. Hän suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon viileän realistisesti ja siksi haluaisi mamut vittuun”, kertoo Brandfilt.

Kategoriat
Politiikka Talous

Markkinatalous yllätti autoilijat

(POHJOLAN PIDOT) Suomalaisten selkeä enemmistö kannattaa valtion menojen nopeaa sopeuttamista julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi. Paras keino tähän olisi kansalaisten mukaan välittömästi lisätä valtion menoja noin miljardilla eurolla, koska varpaita palelee.

Oppositiopuolue kokoomus muistuttikin alkuviikolla, että järkevä oikeistolainen talouspolitiikka edellyttää ripeitä toimia, joilla tuetaan kaikin keinoin sähkön lisäkulutusta tilanteessa, jossa sen tarjontaa ei ole riittävästi. Näin ehkäistään valtiontaloudelle tuhoisan jakopolitiikan aiheuttamia riskejä.

Suomi ei voi enää ottaa lisää syömävelkaa tulevien sukupolvien kustannuksella, paitsi jos se auttaa kevään vaaleissa. Valtion määräämät hintakatot ovat tunnetusti kokoomuslaisen pro market -ajattelun ytimessä”, totesi puheenjohtaja Petteri Orpoa haastattelussamme sijaistanut Märkä Villasukka (kok).

Hallitukselta onkin tivattu, miksei se ole ryhtynyt päättäväisempiin toimiin sähkökriisin hillitsemiseksi. Keinoksi on väläytelty muun muassa pääministeri Sanna Marinin (sd.) tai vapaavalintaisten demarikansanedustajien annihiloimista puhtaaksi energiaksi Einsteinin kuuluisan yhtälön mukaisesti. Näin taattaisiin suomalaisissa kodeissa kinkunpaistorauha täksikin jouluksi.

”Jokainen suomalainen kannattaa sydämessään vapaata markkinataloutta, ja kun suomalainen sanoo vapaa markkinatalous, hän tarkoittaa häikäilemätön opportunismi, anteeksi ei kai toi mikki oo enää päällä?” Märkä Villasukka päättää.

Kategoriat
Politiikka Talous

Etujärjestöt ehdottavat: Kaikki valtion menot voitaisiin määritellä huoltovarmuudeksi tai maanpuolustukseksi

(PIKKUPIKKUPARLAMENTTI) Valtion menoihin seuraavalla hallituskaudella ehdotetut leikkaukset voitaisiin etujärjestöjen mukaan välttää kokonaan määrittämällä kaikki menot joko huoltovarmuustoimiksi tai maanpuolustukseksi. Tällöin niihin ei saisi epävakaan turvallisuusympäristön ja Venäjän uhan vuoksi koskea, vaan päinvastoin niitä pitäisi jopa nostaa.

Ehdotuksella on laaja tuki kautta kotimaisen etujärjestökentän, ja sekä vasemmistosta että oikeistosta.

”On ilmiselvää, että esimerkiksi jokainen yritystuen euro on välttämätön Suomen huoltovarmuuden takaamiseksi. Jos vaikka yksi tuttu Esko joutuisi panemaan zombifirmassaan lapun luukulle, hän muuttuu alttiiksi hybridioperaatioille, ja ennen kuin huomaammekaan, koko suomalainen pk-yrityssektori on hämärien ulkomaisten toimijoiden soluttama”, varoittaa etujärjestöveteraani Antero Hillo-Venkula.

Etujärjestöt korostavat, että jos seuraava hallitus ryhtyy mittaviin sopeuttamistoimiin sen sijaan, että budjetista myönnettäisiin lisärahaa niille tai näille ryhmille, otetaan merkittävä riski yhteiskunnallisesta epävakaudesta, hukataan veteraanien perintö ja unohdetaan rampa lapsi lumeen.

”Me kysymme: onko meillä varaa siihen, että pahin mahdollinen tapahtuu? Meidän kantamme on selvä, ja uskomme että jokaisen tolkun kansalaisen on helppo siihen yhtyä: meillä ei ole varaa siihen, että pahin mahdollinen tapahtuu”, Hillo-Venkula lataa.

Hankkeen puuhamiesten mukaan idealla on vankka taloustieteellinen perusta, jonka pohjana on italialaisen ns. esimodernia rahateoriaa edustavan Cosifantutten yliopiston ekonomistin Anna Paollan tutkimus, jonka mukaan idealla on vankka taloustieteellinen perusta.

”Uskommekin, että suomalaiset puolueet ovat valmiit jatkamaan sopivasti valikoituun tutkittuun tietoon nojaavaa linjaa, joka on tuottanut maallemme tai ainakin joillekin täällä merkittävää vaurautta jo vuosikymmeniä”, Hillo-Venkula sanoo.

Hanke on läheistä sukua aiemmin uutisoidulle Pidetään koko Suomi asutun näköisenä -projektille.

Kategoriat
Kotimaa

Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten mukana tulee nyt myös laatuarvio ja sertifikaatti – ”hyvä luusto, ihanat liikkeet, normaalit kivekset”

(NAANTALI-IHANTALA) Itsenäisyyspäivän kunniamerkkien ja ylennysten protokolla kokee tänä vuonna suuren muutoksen, vahvistaa presidentin kanslia. Kunnianosoituksesta kertovan ilmoituksen lisäksi sen saajalle myönnetään tästedes sanallinen laatuarvio suoriutumisesta, ja kaikkein etevimmille myös värillinen ruusuke tai jopa sertifikaatti.

”Kunniamerkit ja ylennykset ovat erinomainen mahdollisuus ennaltaehkäistä epätervettä kasvatustyötä olemalla palkitsematta sitä korkeasti ja suosimalla sen sijaan yksilöitä, joissa rotutyyppi ja yleinen terverakenteisuus yhdistyvät ihanteellisella tavalla”, kertoo muutostyöryhmän pääsihteeri Tero Pyknikko (os. Läski).

Uusi järjestelmä yhdenmukaistaa käytäntöjä kansainvälisesti ja mahdollistaa hienojakoisemman arvioinnin muun muassa ritarikuntien arvomerkkien jaossa. Pyknikko lukee esimerkkinä everstiluutnantti Heinrich Naksu-Mähösen laatuarvion:

Hyvä kaula. Ihanat liikkeet. Hieman kevyt kroppa. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Normaalit kivekset”, hän kertoo. Naksu-Mähönen saikin ylennyksensä mukana oranssin vara-CACIB-sertifikaatin ja kiltin taputuksen päähän. Myös reservin luutnantti Aleksis Alushousu keräsi runsaasti kiitoksia tuomaristolta:

”Hieman tuhdissa kunnossa esitetty. Erinomainen tyyppi. Hyvät silmät ja ilme. Hyvät korvat. Ikäisekseen tiivis ja vahvarunkoinen.” Hänelle lähetettiin yliluutnantin natsojen lisäksi pussillinen herkkusia sekä vekkuli pallo.

Toimii esimerkkinä Suomen nuorisolle

Arviot sisältävät Pyknikon mukaan siis sekä kehuja että kritiikkiä. Näin palkitut ja heidän kasvattajansa voivat puuttua havaittuihin epäkohtiin, mikä kannustaa aina vain parempiin saavutuksiin. Näin hän arvelee tapahtuvan tulevaisuudessa muun muassa läänintaiteilija Helena Bängerille, ROP SERT PN1, joka joutui tällä kertaa tyytymään Suomen Valkoisen Ruusun ansioristiin, mutta pienellä harjoittelulla mahdollisuudet voisivat olla jopa Vapaudenristiin asti.

Sopivassa kehitysvaiheessa, hyvin asettuneet hieman kevyesti taittuvat korvat. Sopivilla mittasuhteilla, hyvällä raajaluustolla. Olemukseltaan ystävällinen”, Pyknikko kertaa taiteilijan saamaa tunnustusta.

Muutostyöryhmä uskoo, että uudistuksella onkin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä ja se tukee yleisen kansalaiskunnon sekä terveiden elämäntapojen omaksumista. Palkitut voivat omalla toiminnallaan ja olemuksellaan olla samalla esikuvia nuoremmille.

”Kaikkien tulee luonteensa puolesta soveltua toimimaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa. Voimakkaat pelko- ja arkuusreaktiot eivät koskaan ole toivottavia reserviläisissä saati kantahenkilökunnassa”, Pyknikko toteaa.

Kategoriat
Seksivau Sää Talous

Ilmastoaktivisti liimasi päänsä kiinni

(KANDOR, AS.) Ilmastotoimien puolesta kampanjoivien aktivistien uskaliaat kansainväliset liimaustempaukset ovat saaneet jatkoa. Viime viikkoina yhteiskunnallista keskustelua ovat herättäneet iskut, jossa aktivistit ovat esimerkiksi kiinnittäneet itsensä kuuluisiin taideteoksiin tai heittäneet niiden päälle maalia.

Iskujen tekijöiden mukaan he haluavat herättää ihmiset vallitsevaan ilmastohätätilaan, eikä kuolleella planeetalla olisi myöskään vituiksi ajateltua aktivismia.

”On ensiarvoisen tärkeää kiinnittää kansalaisten huomio ilmastokysymyksiin, joten siksi teippasin pyhäinmiestenpäivänä banaanin sivettikissaan”, sanoo ilmastokampanjoija Ruut Baden-Baden-Bahnhof.

Uusin tempaus koettiin varhain maanantaina Helsingin keskustassa, kun kesken työviikon alun Ateneumin taidemuseon edustalla aktivisti Ketamin Lyhkänen liimasi päänsä kiinni. Tapaus on herättänyt runsaasti tyytyväisyyttä ympäri poliittista kenttää, ja myös somessa monet kommentaattorit ovat jakaneet tukensa Lyhkäsen toimille.

Mmhhff ssshhhff nnnnmmmggggghhhhm!” kommentoi Lyhkänen. Helsingin poliisista kerrotaan, että teon seurauksena viranomaiset aikovat lähteä kahville.

Kategoriat
Kulttuuri

Paikallinen mies, joka sanoo somessa aina menevänsä katsomaan kriitikoiden lyttäämät elokuvat, ei aio mennä katsomaan Anna Erikssonin elokuvaa

(GISOMYNIA) Tamperelainen Jukka Skeba-Limburg on pitkään hiljaa ja istuu tuolissaan. Hetken kuluttua hän avaa kännykän ja sieltä tutun HS-sovelluksen, mutta sulkee sen pian ja huokaisee.

Skeba-Limburg tunnetaan lähipiirissään periaatteen miehenä, tai kuten tärkeimmät ystävät lämpimästi sanovat, ankeana paskapäänä. Tähän asti hän on rakentanut maailmankuvansa perinteisten kivijalkojen varaan, joita ovat taskulämmin rasismi, arvaamaton väkivaltaisuus sekä pakottava tarve kirjoittaa jokaisen kielteissävytteisen elokuva-arvostelun kommenttiketjuun, että jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan.

”Se alkoi, kuten kansanperinteet yleensäkin, pelkkänä jäsentymättömänä katkeruutena ympäröivää maailmaa kohtaan, mutta sittemmin siitä kehittyi aivan aito pakkomielle”, Skeba-Limburg muistelee kaihoisasti.

Nyt hänen maailmassaan on kuitenkin korjaamaton särö, nimittäin iskelmälaulajana ja oman elämänsä performanssina aiemmin tunnetun Anna Erikssonin uusi taide-elokuva W. Se on synkkä psykologinen draama madame Euroopasta ja tämän kiinalaisesta palvelijasta, tai jotain. Elokuvaa on pidetty dystooppisena nykyallegoriana Kenneth Grahamen eeppisestä runoelmasta Kaislikossa suhisee, sekä huonona.

Skeba-Limburg oli jo luonnostellut valmiiksi nokkelan sivalluksen elokuvaa arvostelleille elitistisille kriitikoille: ”jaaha koska kritiikko tämän haukkuu niin pitääpä todellakin mennä katsomaan”, mutta katsottuaan W:n trailerin hän ei pystynytkään lähettämään viestiään.

En kyllä taidakaan mennä katsomaan”, hän saa viimein sanotuksi.

Skeba-Limburg avaa sovelluksen vielä kerran, mutta sulkee sen alistuneesti. Sen sijaan hän aukaisee television ja asettaa lohdutukseksi dvd-soittimeen yhden voittoisimmista hetkistään, Luokkakokous 3 -elokuvan. jonka todellakin kävi katsomassa.

Hirveää paskaa tämäkin kyllä.”